Perinnepiha

1997
Kotieläinpihan idea lähti liikkeelle vuonna 1997 Siilaisen-Noljakan asukasyhdistyksen, Joensuun kaupungin nuorisotoimen, Joensuun 4H-yhdistyksen ja evankelis-luterilaisen seurakunnan ryhdyttyä miettimään, mitkä toiminnot toisivat elävyyttä Sinkkolan kiinteistön tyhjillään olevaan navettaan. Muutenkin kesäkaudella koko talo oli tyhjillään nuorisotoimen ollessa kesälaitumilla. Tavoitteena oli aktivoida alueen asukkaita yhteistoimintaan ja sitä kautta viihtyvyyden lisäämiseen myös ympäristön kohentamisen kautta. Koettiin tarkoituksenmukaisena turvata sekä kehittää toimintaa ja nuorisotyötä Noljakan kaupunginosassa sijaitsevissa kaupungin omistamissa tiloissa.


1999-2000
Kotieläinten pito lasten nähtävillä tuntui sopivimmalta vaihtoehdolta ja niin sitä kokeiltiinkin pienimuotoisesti jo kesällä 1999. Pihaan hankittiin lampaita, kaneja sekä agaattikotiloita. Varsinainen toiminta pääsi käyntiin 1.7.2000, kun Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus myönsi hankkeelle vuodeksi rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta. Ensimmäisenä kesänä pihaan hankittiin lampaita, ankkoja, kaneja, porsas sekä vuohi. Talveksi eläimet siirrettiin talvihoitopaikkaan. Kesällä 2000 piha oli avoinna 35 päivänä ja kävijöitä oli arviolta 3000 henkilöä.


2001
Toisena kokonaisena toimintavuotena 2001 piha oli avoinna viitenä päivänä viikossa yhteensä 64 päivän ajan, ja kävijöitä oli noin 7500 henkilöä. Vierailijat olivat pääasiassa lähiseudun lapsiperheitä. Pihassa järjestettiin erilaisia tapahtumia mm. majanrakennusta, paju- ja olkityökursseja, taidenäyttelyitä sekä hevoshuovutusta, pistoaidantekoa ja kasvivärjäystä työnäytösten muodossa. Kesäkauden jälkeen järjestettiin koululaisille luontokerho, nuorille vanhustyöpalvelukurssi ja mm. perinnekäsitöiden kurssisarja eri-ikäisille. Hankkeen tavoitteena on myös ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä pyrkimällä saamaan mahdollisimman moni mukaan ohjattuun toimintaan. Eläinten hoitaminen antaa elämyksiä ja tukee terapeuttisesti lapsen kasvua. Sinkkolan piha on avoin kaikille ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat saada sieltä erilaisia eheyttäviä kokemuksia. Vierailijoilta saatiin palautetta, jossa kovasti toivottiin kotieläinpihan toimivan jatkossakin. Vuosien varrella on pyritty selvittämään eri toimintamallien käyttökelpoisuutta - miten Sinkkolan kotieläin- ja perinnepiha voisi jatkaa hankerahoituksen jälkeenkin. 


2002
Toimintavuoden kävijätavoite oli 11 000 vierailijaa. Tämä tavoite täyttyikin liki pitäen 28.5. pidettyjen avajaisten ja syyskuun Ruskajuhlan välisenä aikana pihan oltua avoinna 58 päivän ajan. Kesäkauden pihassa oli suomenhevosruuna, kyyttöhieho, 12 suomenlammasta, 2 porsasta, vuohipukki, kuttu, maatiaiskanoja ja kukko sekä 3 ankkaa. Vuoden aikana järjestettiin laskiaistapahtuma maaliskuussa ja toripäivä elokuussa, eläintenhoitokursseja oli useita eri muodoissaan, lisäksi pajutyö-, maisemanhoito- ja paperinarutyökurssit. Työnäytöksinä esiteltiin hevosen kengitystä, lampaiden keritsemistä, pajun työstöä ja pisteaidan tekoa. Heppakerhot olivat niin suosittuja, että edes kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Talveksi pihaan jäivät asustamaan hieho, lampaat, kanit ja vuohet. Eläinten joulurauha julistettiin 23.12. Jotta lapset voisivat halutessaan oikeasti osallistua eläinten hoitoon, kehitettiin kerho jossa jokainen suorittaa nk. Sinkkola-passin. Kerhossa perehdytään jokaisen pihan eläinlajin ominaispiirteisiin, elinympäristövaatimuksiin ja ruokintaan. Passin haltija voi etukäteen eläintenhoitajalle ilmoittauduttuaan saapua apulaishoitajaksi normaaleina ruokinta-aikoina. Kerho tukee 4H-järjestön tekemällä oppimisen periaatetta.


2003
Talven aukioloajat käynnistettiin Laskiaisriehan jälkeen. Piha oli avoinna lauantaisin klo 12-16 välisen ajan. Sinkkolan kotieläin- ja perinnepihan juhlalliset kesäkauden avajaiset pidettiin lauantaina 24.5. Tästä eteenpäin piha oli avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10-18. Perjantaisin ja maanantaisin piha oli yleisöltä suljettuna, ja tänä aikana eläimet lepäilivät ja isompia huoltotehtäviä saatiin tehdyksi. Pihan eläimiä olivat suomenhevosruuna Ilo, shetlanninponitamma Fiia, Jamppa-aasi, Nuppu-hieho, vuohipukki Eetu, vuohikuttu Mansikka, Kaaleppi-kukko, kanat Kastehelmi ja Kleopatra sekä kanit Luppis, Elmeri ja Puppeliini. Mamma-uuhi karitsoi kolme karitsaa 24.4. ja laidunsi edellisvuoden jälkeläisensä Pipsan ja kahden kesävieraana olleen pässin kanssa. Porsaat Tiuhti ja Viuhti sekä ankkaemot Leenu ja Liinu neljine poikasineen pitivät vedessä lotraamisesta. Kaikki eläimet pääsivät sään salliessa ulkoilemaan, ja lampaita lukuunottamatta ne tuotiin sisätiloihin yön ajaksi. Suuremmat eläimet käyskentelivät Maaseudun Sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistyksen tekemien perinteisten pisteaitojen rajaamilla laitumilla. Kaikki pihan eläimet eivät suinkaan ole Joensuun 4H-yhdistyksen omistamia, vaan niitä on vuokrattu pihaan kesäkaudeksi ja ne palaavat omistajilleen syksyn saapuessa. Sinkkolassa on järjestetty kesän mittaan useita heppakerhoja ja eläintenhoitokerhoja. Työnäytöksien aiheena on ollut lampaiden keritseminen, sorkan leikkuu, hevosen kengitys, heinänteko, motinteko ja raudan taonta. Käsityötaitoja on hiottu pajutyö- ja vuolukiventyöstökursseilla. Kirpputoripäivä pidettiin elokuisena lauantaina ja kahteen otteeseen on järjestetty luonnonkukkien kävelyretkiä. Ponilla on ollut mahdollisuus ratsastaa juhannuksen jälkeen kerran viikossa. Projektin vetäjän lisäksi piha oheistoimintoineen tarjoaa ympärivuotista työtä neljälle yhdistelmätuella palkatulle henkilölle, jotka toimivat eläinten- ja ympäristönhoito- tai asiakaspalvelutehtävissä sekä kesäksi noin ymmenelle kaupungin kesätyöntekijälle. Lisäksi useat nuoret tekevät tuntitöinä erinäisiä lyhyempiä jaksoja. Monelle nuorelle Sinkkolan pesti on heidän ensimmäinen työpaikkansa ja siten tutustumisjakso työelämään. Talutusratsastuksen järjestäminen antaa kaurarahoja yhdelle poniharrastajalle. Kesäaukioloajat pidetään voimassa 31.8. saakka.


Vaikuttaa vahvasti siltä, että Sinkkolan kotieläin- ja perinnepihalla on runsaasti pieniä ja isompia ystäviä, jotka toivovat toiminnan jatkuvan kaupungissa tulevaisuudessakin.